Blogin nimen etiologia

Lapsena eräs tuttava kutsui minua Lillukanvarreksi ja päätin herättää nimen uudestaan henkiin blogini välityksellä.

8. kesäkuuta 2010

Rymähdys arkeen

Enpä laitakaan InterSail 2 vielä tänne kun kuvat on läppärillä ja läppäri Kultsin kanssa vielä lomailemassa. Minäpä palasin eilen lomailun autuudesta arjen kiireeseen rytinällä. Kahdeksalta lähti bussi kohti Helsinkiä ja varttiavaille 12 jäin pysäkillä pois ja kävelin laukkuineni töihin. (Onneksi mukun hyvin autossa/junassa/bussissa tms.) Tukku oli mokaillut, viikonloppu ollut kiireinen ja meidän kahvilasta kaikki lopussa. Lisäksi omistajat lomailee parhaillaan jossain Välimeren rannoilla eikä kellään meistä ole autoa että pääsis hakemaan tavaraa. Kiirettä on pitänyt ja kaikki on ollut loppu eilen ja tänään. Lähistön Alepoja ollaan tehokkaasti tyhjennelty jäävuorisalaateista, katkaravuista, sokerista, pestosta ja muusta. Helppopa tuo on leipoa joka päivä 8 litran pullataikinoita ilman meidän 10 kilon sokerisäkkejä - no ei o.
Kotona olenkin käynyt sitten vaan pesemässä lomapyykkiä ja nukkumassa. Kultsi palautuu kotiin vasta keskiviikkona ja sitäkin jo täällä kaipailen
Itsekuri koetuksella:



Aloitin tänään paaston.

Tarkoitus olis vetää sitruunamehupaastolla/master cleansella/vaahterapalmusiirappipaastolla/lemon detoxilla ainakin 7 päivää. Jos en juhlista synttäreitäni vielä ens viikolla vaan sitä seuraavalla niin sitten jatkan ehkä jopa 10 päivää. Saapa nyt nähdä.

Olin jo etukäteen päättänyt että loman jälkeen paastoan herkuttelukilot pois. Nyt ihan suoraan sanottuna ei ole kyse niin paljon puhdistumisesta vaan keventymisestä. Tavoitteena mulla olis päästä takaisin niihin vaakalukemiin kuin muutama kuukausi sitten. Kevään aikana on alkanut housut kiristää ja kaipailen sitä olotilaa kun bikineissä ei tunne itseään makkaraiseksi. EN todellakaan ole suurikokoinen, ja monen mielestä mun makkaratkin on vaan mielikuvituksen tuotetta, mutta kaikki "pienet" ihmiset tietää kuinka paljon se ylimääräinen 5 kiloakin voi oloa muuttaa.

Näin loman jälkeen, kun on oppinut napsimaan mitä herkkuja milloinkin, tekee hyvää paastota, harjoittaa itsekuria ja opetella pois kaiken eteensattuvan syömisestä. Paaston jälkeen palaan taas terveellisempiin ruokailutapoihin ja herkuttelen kohtuudella - en ahmien. Toivottavasti.

Olen ollut paastolla monta kertaa aikaisemminkin. Noin viikon mehupaastoja noin kaksi kertaa vuodessa. Nyt on eka kerta kun kokeilen tätä sitruunoilla ja siirapilla leikkimistä.

Näin ensimmäisen päivän kokemuksella voin sanoa että pidän mehupaatosta enemmän kuin tästä - siis mausta. Sitruuna-erikoissiirappi-cayennepippuriseos ei todellakaan ole mitään herkkua. Lisäksi merisuolavesi suolenpuhdistukseen on joka kerta yhtä vastenmielisen makuinen. Ainakin aluksi. Kaikkeen tottuu, ja kun parempaakaan ei saa niin siinäpä sitä sitte.
Mun käly-to-be oli mun puheista innostuneena myös paastonnut tällä menetelmällä 10 päivää ja keventynyt 6 kiloa. Perjantaina se jo hörppi keveitä sosekeittoja ja täytyy kyllä sanoa että vaikutti olevan elämänsä kunnossa. Tämäpä innoittaa mua entisestään taas tähän touhuun.


Tämä päivä meni aamun suolavesi-inhonväristyksistä riippumatta hyvin. Nälkä ei ole juuri ollut ja väsymyskin on vaan tämän normaalin työpäivänjälkeisen väsymyksen rajoissa. Mutta varmaan uskotte, että kun koko päivän työskentelee kahvilassa; leipoo pullaa, paistelee piirakoita ja täyttelee sämpylöitä niin kiusauksia kyllä tulee. Voi kumpa toi juoma olis edes jo huomenna hyvänmakuista niin ei niin paljon tekis mieli heittää voisilmäpullaa poskeen.



Ajattelin vähän tänne päivitellä painoa ja tuntemuksia tässä paaston aikana. Ja olis toki kiva kuulla muiltakin kokemuksia, vinkkejä ja muuta.
Nyt kuitenkin siivoilua.
Palaillaan taas.
-Lilli









Ei kommentteja: